Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2526272829301
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
303112345

Subscribe RSS

 MÄAJ koe Kustavi 26.9.2009
28.09.2009 18:47 | Raija

Ei ollut Dubsin ajopäivä Kustavissa. Saimme tulokseksi huonoimmat pisteet, mitä koskaan olemme MÄAJ kokeesta saaneet. Pisteet kuvaavat hyvin Dubsin työskentelyä kokeen aikana. Koko poika vaikutti väsyneeltä ja janoiselta. Koemaasto oli kallioinen saari n. kilometrin pituinen ja n. 500 metriä leveä. Riistapolkuja maastosta löytyi ja näimmekin kaksi peuraa metsätiellä.

Dubsin ensimmäinen ajo alkoi klo 7.35 noin 100 metrin päässä irtilaskusta. Ilman lämpötila oli +10°, maasto kuiva. Ajo kiersi osan saarta päättyen kesämökin pihaan, jossa oli pihalla toinen koira. Puhalsin pillillä erän poikki ja kytkin Dubsin.

Toinen ajoerä alkoi klo 9.15, lämpöä +16°, vähän tuulista. Helppokulkista maastoa. Dubsi teki hakulenkkejä näkymättömissä ja aloitti useamman pari kolme minuuttisen haukkusarjan, mutta palasi aina takaisin luokseni. Käytimme koko hakuajan, mutta ajoa ei syntynyt.

Positiivista oli, että Dubsista löytyi kokeen jälkeen vain yksi punkki ja minä säilyin lähes kokonaan hirvikärpäsittä :) En tiedä auttoiko nyt ohje, jonka sain Ypäjällä... lakkaa hiuksesi, niin hirvikärpäset eivät tarraa kiinni hiuksiin.


 - Raija | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.





 Kuulumisia
24.09.2009 23:38 | Raija

 

Dubsi kävi tänään eläinlääkärissä Turussa. Siellä tehtiin virallinen silmätarkastus, sillä edellisestä on jo ehtinyt kulua lähes 2 vuotta. Eläinlääkäri totesi silmien olevan ihan terveet, samoin kuin koko mäyräkoira. Saimme samalla terveystodistuksen vakuutusyhtiölle toimitettavaksi. Otin Dubsille sairasvakuutuksen viime vuonna ennen Unkarin näyttelymatkaamme ja silloin Tapiola poissulki hengitystieinfektiot, koska Dubsi oli sairastanut edellisenä vuotena Seinäjoen näyttelyn jälkeen kennelyskän. Nyt mitään hengitysinfektioita ei ole ollut pariin vuoteen, joten vakuutuksen pitäisi kattaa kaikki sairastumiset.

Markku lähti maanantaina Sallaan linnustamaan. Olivat tänään sentään nähneet metsäkanalintuja, mutta eivät olleet saaneet saalista.


Salla, Kallunki elokuu 2009

Minä myin asuntoni eilen ja sen pitää olla tyhjänä marraskuun loppupuolella. Olen nyt pakkaillut tavaroita kasseihin ja pusseihin ja rahdannut niitä samalla jo ulos. Dubsi on seurannut puuhasteluani. Pentuna opetin Dubsille, että sen pitää odottaa eteisessä, kunnes minä olin mennyt ensin ulos ovesta ja vasta saatuaan luvan se sai tulla ulos. Vähitellen opitusta on vähän lipsuttu ja lähdetty ulos yhtä aikaa. Nyt, kun minulla on ollut kädet täynnä kasseja ulos mennessämme, niin Dubsi on oma-aloitteisesti jäänyt odottamaan eteiseen minun ulosmenemistä ja tullut perässä vasta, kun olen sanonut: ”Dubsi saa tulla.” Pikkuäijä on ilmeisesti tuumannut, että kun tuo mamma rahtaa puolitaloa kerralla mukaan ulos, niin on viisainta olla pois jaloista.

Viime sunnuntaiaamuna Dubsin touhut taas hymyilyttivät:
Herättyämme lauantaina kolmelta yöllä ehtiäksemme Ypäjälle MÄAJ kokeeseen, niin sunnuntaina herätys oli vähän myöhemmin, kello viisi. Ennen töihin lähtöäni Dubsi piti pissattaa. Laitoin sille eteisessä valjaat ylle ja ennen kuin olin saanut itselleni takin päälle, niin pikkuäijä oli hipsinyt takaisin sänkyynsä vielä pikkutirsoille.” minä torkun ihan pikkaisen vielä”. Aamu-uninen mäyräkoiramme.

Ensi lauantaina on vuorossa piirimestaruus MÄAJ koe Kustavissa. Olen sopinut palkintotuomari Juha Rannikon kanssa tapaamisen moottoritien varteen klo 3.30, joten herätyskello pitänee laittaa soimaan klo 2.30… huokaus. On siinä tekemistä aamu-unisille Dubsille ja Raija mammalle.

Perjantaina on viimeinen kerta arkitottelevaisuuskoulutusta. Olemme treenanneet ohittamista ja toisten koirien tervehtimistä vain minun luvallani. Tällä hetkellä siihen on tullut pikku vaikeuksia. Ennen tottis koulutusta ohitukset sujuivat ilman haukkumista, vähän vaanien, mutta kutakuinkin rauhallisesti. Uusilla opeilla minun pitäisi saada Dubsiin kontakti toisen koirakon lähestyessä ja osoittaa sille olemuksellani, ettemme ole halukkaita tutustumaan ko vastaantulijaan. Hmm, Dubsi on sisäistänyt nyt uudet opit siten, että kontaktista ei ole tietoakaan, lähestyminen tapahtuu patsastellen ylväänä häntä kaarella selän päällä katse valppaana kohti vastaantulijaa. Yrittäessäni vetää Dubsin taakseni ja lähestyessäni ennen sitä vastaantulevaa koirakkoa, niin Dubsi aloittaa sen päiväsen murinan takanani, että siitä on oksat pois. Nyt tuntuu, kuin olisimme menneet ojasta allikkoon tässä ohitustreenissä, mutta ehkä se ajan kanssa alkaa sujua


 - Raija | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.





 MÄAJ koe Ypäjä 9.9.2009
19.09.2009 23:53 | Raija

Dubsin toinen MÄAJ koepäivä. Nyt Ypäjällä.

Aamu kului samoin rutiinein, kuin viime lauantainakin. Dubsin mielipidekin oli sama tälläiseen aamuyön lähtöön. Yritin maanitella sitä ulos ovesta, mutta eteisen matto siinä vain meni kasaan, kun pikkuäijä löi tassujarrut päälle. Hmm, uloslähtö tapahtui reppu selässä, vaihtovaatekassi ja eväskassi toisessa kädessä ja Dubsi toisessa kainalossa. Enempää en saisikaan ulos yhdellä kertaa :)

Kello näytti vähän vaille neljää, kun starttasin pihalta. Naapuritalon nuoriso tuli samaan aikaan kavereidensa kanssa juhlimasta kotiin.

Koepaikalla selvisi kokeeseen osallistuvan viisi karkkaria, neljä urosta ja yksi narttu. Yksi palkintotuomareista oli nukkunut pommiin, joten odottelimme rauhassa Ypäjänkylän seurojentalolla, ennen kuin ylituomarin puhuttelu ja koemaastojen arvonta suoritettiin. Aikaa oli hyvin, koska irtilaskuajaksi ylituomari antoi aikavälin klo 6.30-7.00.

Dubsin koemaastoksi tuli Kupparinkujan maasto, lähellä sitä MEJÄ koemaastoa, jossa Dubsi sai 3 hukkaa 200 metrin matkalla heti VOI jäljen alussa toukokuussa.

Päästyämme koemaastoon Dubsin irtilasku tapahtui klo 6.55, lämpötila metsässä +8°. Pikkuäijä teki muutaman merkkauspissan lähtöön nuuskutellen samalla ilmaa ja lähti metsäistä rinnettä ylös. Kahden minuutin "haun" jälkeen lähti ajo käyntiin. Se eteni ensin verkkaisesti 250-350 metrin päähän meistä Dubsin haukun kuuluessa selkeästi (100-117 kertaa/min). Pikkuhiljaa ajo eteni 600-700 metrin päähän meistä ja lähdimme perään, jotta emme hukkaisi haukkua. Kuljimme hetken matkaa, mutta sitten ajosuunta kääntyi takaisin meillepäin. Haukun lähestyessä näimme peuran kulkevan rauhassa noin viidenkymmenen metrin päässä meistä, jotka olimme tuulen alapuolella. Dubsi tuli parin minuutin kuluttua samoille peuran jäljille. JESJESJES oikea on ajettava! Peura kulki melko suoraviivaisesti ja Dubsi sen perässä haukkuen. Ajo jatkui n. 500 metriä meistä poispäin kääntyen pellonreunalla takaisin meitä kohden. Jostain kohti peura kulki ohitsemme ja kiihdytti vauhtiaan. Pian välimatkamme oli 1000 metriä haukun yhä kuuluessa. Peura jatkoi suoraan etenemistä meistä poispäin, 1600 metrin jälkeen kadotimme haukun, vaikka miten nopeasti pyrimme etenemään maastossa. GPS:n mukaan Dubsi loittoni edelleen meistä, joten palasimme autolle ja lähdimme sen kanssa liikkeelle. Tie mutkitteli pitkin metsää ja mukana olijat suosittelivat farmariautoni vaihtamista maasturiin kivien kolistellessa auton pohjaan. Aikamme ajettuamme törmäsimme tiellä Dubsiin, joka selvitti siinä hukkaansa. Hetken katseltuaan meitä Dubsi kävi moikkaamassa ja palasi takaisin selvittämään hukkaa. Se kulki tien molempia puoli poiketen välillä metsään, mutta ei saanut ajettavaa ylös. 5o minuuttia kuultua ajoa oli kertynyt siihen mennessä, joten päätin lopettaa ensimmäisen ajoerän tähän ja säästää voimia toiseen erään. Dubsi tuli hyvin hukalta kytkettäväksi ja me kaikki palasimme autolle pienelle välipalalle. Dubsi ei suostunut ottamaan mitään suuhunsa vaan kolisteli häkkinsä ovea kuonollaan... Ovi auki! Minulla on hommat kesken. Meille muille kahvi ja sämpylät maistuivat senkin edestä.

Palkintotuomari harmitteli, kunnei lähtenyt rivakammin seuraamaan haukkua, vaan menetti ajominuutteja haukun edetessä liian kauas kuulumattomiin. Minä olin kuitenkin tyytyväinen jo näihinkin kuultuihin 50 minuuttiin.

Siirryimme toista erää varten uuteen paikkaan autolla. Dubsin irtilasku tapahtui klo 8.35, lämpötila +10°. Dubsi lähti hakulenkille metsään meiltä näkymättömiin. N. 5 minuutin kuluttua se palasi lähellemme jatkaen matkaa samalla toisseen suuntaan metsässä. Muutaman haukahduksen jälkeen lähti ajo liikkeelle, nyt hakuajaksi kirjattiin 7 minuuttia. Palkintotuomari tuumasi, että nyt pysytään perässä, ettei menetetä ajominuutteja kuulumattomiin. Tämä ajettava lähti heti suoraviivaisesti meistä poispäin. Pistelimme rivakasti saapasta toisen eteen ja pysyimme haukunkantamalla. Hetken päästä pusikossa vilahti valkoinen peuran perä, mutta Dubsin haukku kuului melko etäältä ja gps paikannin ei saanut yhteyttä Dubsin pantaan, joten nyt olimme etäisyydenmäärityksessä korvakuulolla. Tuomari ja opas pähkäilivät, olisiko näkemämme peura ollut karkko ja Dubsi ajaisi jotain muuta, kun haukku kuului niin etäältä? Lähdimme etenemään lähemmäs haukkua ylittäen keväällä raivaussahalla raivatun suopohjaisen alueen. Kuljimme sen kohdan poikki, jossa näkemämme peura oli loikkinut. Hyvä sen siellä oli loikkia, mutta minulla tökki melkoisesti vastaan ristiin rastiin raivatut puunrungot ja neljän ojan ylitykset. Ajattelin, että onneksi Dubsi ei kai aja tuota peuraa, eikä sitten joudu tänne rämeikköön. Pääsimme alueen takana olevalle puustoiselle rinteelle ja Dubsin haukku kuului lähempää... nyt kylläkin rämeiseltä hakkuualueelta. Se oli sittenkin ilmeisesti se peura, jonka näimme, jota Dubsi ajoi. Pari kertaa se haukahti hukkaa, sitten haukku hiljeni ja hetken päästä pikkuäijä tuli jälkiämme pitkin rinteelle jääden pyörimään 50-60 metrin päähän meistä osoittamatta mitään kiinnostusta palata risujen keskelle selvittämään hukkaansa. En minäkään tahtonut enään palata kyseiseen ryteikköön, fiksu mäykky minun mielestäni :). Ajoaikaa oli toisessa erässä saatu ylös 16 minuuttia ja ajattamisaikaa kului Dubsin hakiessa uutta ajettavaa. Lopputulokseksi jäi toiseen ajoerään ajoaikaa 16 minuuttia. Ei riitä ykköseen.

Loppuarvostelussa ylituomari joutui leikkaamaan Dubsin ansiopisteistä pois 4 pistettä, jotta kakkos pakintosijan pisteraja ei ylittyisi. 63,50 pistettä - 4 pistettä = loppupisteet 59,50 pistettä.

Tulosten julkistamisen yhteydessä selvisi, että Dubsi oli kokeen toiseksi paras koira. Hyvä! Minä olen tyytyväinen Dubsin peuranajoon ja tulokseen. Nyt ei hakua paljoakaan ollut riistan löydyttyä niin helposti, joten kakkostulos kuvaa parhaiten Dubsin tämän päiväistä suoritusta.

 

MÄAJ koe Ypäjä 19.9.2009 tulokset

Järjestäjä Turun seudun mäyräkoirakerho ry
Ylituomari Krister Mattsson
Koevastaava Arto Pasu
Maastomestari Risto Rantanen
Koemaastot Ypäjän riistamiehet ja Kiipun rakki

1.    kku Madison
 MÄAJ-1    79,00 pistettä, ajettava peura/peura
omistaja Ano Rautiainen, Kylmäkoski

2.    kku Kirsikkamäen Max
MÄAJ-2    59,5 pistettä, ajettava peura/peura
omistajat Raija Aaltonen ja Markku Lehtiranta, Salo

3.    kku Mahti
MÄAJ-2    51,50 pistettä, ajettava peura/ei ajoa
omistaja Marko Helttula, Salo

4.    kkn Asterkaanin Xena
MÄAJ-2    51,17 pistettä, ajettava peura/peura
omistaja Mikko Kallio, Vaulammi

5.    kku Kirsikkamäen Nero
ei ajoa, koiranohjaaja keskeytti kokeen
omistaja Janne Hakamäki


 - Raija | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.





 MÄAJ koe Parainen 12.9.2009
13.09.2009 19:11 | Raija

Dubsi osallistui syksyn ensimmäiseen MÄAJ kokeeseensa eilen Paraisilla. Maastoksi Dubsille arvottiin Bödnäs ja palkintotuomariksi kokeen jahtivouti Robert Strömberg. Mukaamme maastoon lähti myös palkintotuomarikokelas tekemään ensimmäistä koearvosteluaan.

Aamulla herätyskello soitti klo 2.30. Minä nousin keittämään kahvia ja tekemään eväitä, Dubsi raotti vain silmäluomiaan. Saatuani itseni valmiiksi ja tavarat pakattua yritin houkutella Dubsia mukaani. Pikkuäijä oli siirtynyt nukkumaan eteisen lattialle, mutta ei tehnyt elettäkään mukaanlähtemiseksi. Makoilu jatkui, vaikka puin Dubsille valjaat päälle... ilme kertoi; "ei minulla ole pissahätä, en minä minnekään keskellä yötä lähde, hoh hoijaa". Ei siinä muu auttanut, kuin kantaa koeteltava autoon kainalossa. Ajatteli, että on tämäkin metsään lähtö!

Koepaikalla Dubsi jatkoi nukkumista autossa, kun minä kävin näyttämässä paperit, syömässä aamupalaa, kuuntelemassa ylituomarin puhuttelun ja nostamassa arvalla Dubsille koealueet koepäiväksi.

Matkalla Bödnäsiin näimme autosta kolmen hirven lauman pellolla, toisella pellolla oli kauriita ja kolmannella peuroja. Koepäivän aikana näimme myös kyyhkysparven ja viisi kurkea, jotka ruokailivat sänkipelloilla. Riistaa siis löytyy!

Dubsin irtilasku tapahtui ensimmäiseen erään kello 6.36, lämpotila oli ulkona +8°. Se kierteli ja kaarteli, mutta ei saanut mitään ylös. Haku oli poukkoilemista sinne tänne, se nautti vain vapaana juoksemisesta malttamatta keskittyä riistan etsiskelyyn. Kävelimme tuomarin ja kokelaan kanssa toiseen paikkaan. Kulkiessamme rannan lähellä kulkevaa tietä näimme silmäkulmasta kauriin loikkivan pusikkoon. Hetken päästä Dubsi oli haahuilemassa pusikon kohdalla ja sai siitä kauriin hajun nenäänsä. Herättelyjen jälkeen alkoi ajo, joka pyöri metsikössä tien ja pellon välissä. Ajoa kesti 14 minuuttia ja sen jälkeen täysi hiljaisuus. Jonkun ajan kuluttua Dubsi palasi luoksemme. Mikä ajon keskeytti, leveä oja vai hukka? Harmittavaiset 14 minuuttia ajoaikaa eivät riitä koearvosteluun, koska kaikkia osa-alueita ei voida silloin arvostella. (hakun kuuluvuus ja haukun muut ominaisuudet jätetään arvostelematta alta 15 minuutin ajossa). Ajoerä oli alkanut, koska ajoa oli ollut yli 5 minuuttia. Nyt sitä piti jatkaa niin, että 40 minuutia ajattamisaikaa kauriille tulisi täyteen. Dubsi jatkoi hakua, mutta ei saanut mitään ylös, joten ensimmäisen erän saldoksi tuli hakua 61 minuuttia ja ajoa 14 minuuttia.

Toisen erän irtilasku tapahtui kello 8.27, lämpötila oli noussut ulkona, ollen nyt +14°. Dubsi kolusi riistapellon laitoja, mutta muutaman herättelyn lisäksi mitään ei tapahtunut. Vaihdoimme paikkaa ja kokelas näki hirven loikkivan pellon reunassa. Pari sataa metriä taaempana kuului Dubsin herättelyjä. Oliko sillä nyt hirvenetsintä menossa, vai joku muu? Tuomari totesi kohtuuttoman häiriön ja sain ottaa Dubsin kiinni. Liukastelin kyntöpellon poikki kohti paikkaa, jossa hirvi oli näkynyt ja kutsuin Dubsia pillillä. Jonkin ajan päästä mäykkyherra tuli rantakaislikosta ja antoi kytkeä itsensä. Siirryimme 200-300 metriä pois hirven jäljistä ja laskin Dubsin uudellen irti. Se jäi pyörimään lähes näköetäisyydelle ja minusta kello tuntui raksuttavan nopeasti toisen ajoerän jäljellä olevia hakuaikaminuutteja loppuun. Lopulta Dubsi lähti laajemmalla hakukierrokselle ja pian kuului muutaman herättelyn jälkeen ajoa muistuttava haukku, mutta se loppui parin minuutin jälkeen. Lintujako tai mikä siellä liennyt olla? Ei tällä menolla kerry ajominuutteja kenenkään arvosteltavaksi. Dubsi palaa taas takaisin ja vaikuttaa jo väsyneeltä vilkuillen minua, että mihin suuntaan mentäisiin. Ihmettelen mielessäni pikkuäijää, ei tuo haku koskaan ole mikään Dubsin vahva alue ole ollut, mutta kyllä se ajon on aina ennen saanut aikaiseksi. Harmi nyt kokelaan kannalta.

Päätimme palata pikkuhiljaa autolle päin ja oikaisimme sänkipellon kautta. Dubsi kulki aluksi lähes vierelläni, mutta pienen metsikön lähestyessä se lähti, kulkemaan edeltä. Menköön edeltä, kohta saan kuitenkin kytkeä sen, kun toisen ajoerän hakuaika loppuu.

Talsimme kohti metsikköä ja tuomari kysäisi, kävisikös' meille nyt jäniksen ajo? Virnuilen, että no joooo. Olinhan aiemmin kertonut Dubsin ajavan parhaiten jänistä. Samalla alkaa kuulua metsiköstä Dubsin herättelyhaukahdukset ja hetken päästä ajo pärähtää käyntiin, klo 10.25. Ei voi olla totta... minuutti, yksi vaivainen minuutti oli jäljellä hakuaikaa. Dubsi löysi "kuusen alta" lempiajettavansa, jäniksen. Voi poika, on sinulla tuota mäyräkoiramaista huumorintajua! Ajo kulki hienosti pikkumetsiköstä pellon poikki metsään, sieltä tien yli toisen pellon laitaan, taas metsään, takaisin tielle, pellon kautta metsään. Seurasimme ajoa hiekkatiellä ja näimme jäniksen kolmasti. Dubsi seurasi sitä pari-kolme minuuttia jäljessä. Näimme, kun jänis teki metsän laidassa paluuperän ja hetken päästä, miten Dubsi selvitti sen jatkaen haukkuen jäniksen perään. Siinä se minun mielestä väsyneeltä vaikuttanyt pikkuäijä ajoi jänistä 54 minuuttia 118 minuutin haun jälkeen auringon paisteessa lämpötilan hipoessa kahtakymmentä astetta. Vähän minua hymyilytti tämä Dubsin temppu aiemman hiusteni repimisen jälkeen. Metsässä oli paljon hirvikärpäsiä, jotka innolla tekivät pesää hiuksiini :).

Lopputulos: MÄAJ-1, niukin pistein 60,67 pistettä.

Nyt on kaksi MÄAJ-1 tulosta kasassa, Punkalaidun 77,61 pistettä viime vuonna ja nyt tämä. Fyysinen kunto tuntuu olevan kohdallaan kesän jäljiltä, kun nyt vielä saisi pikkuäijän toimimaan aamuvarhaisella sen aamu-unisuudesta huolimatta.

Koko kokeen tulokset:

MÄAJ koe Parainen 12.9.2009

Järjestäjä Turun Seudun Mäyräkoirakerho ry
Ylituomari Mauri Krusberg , vastaava koetoimitsija Terhi Kellin ja jahtivouti Robert Strömberg
Maastot: Ålä jägare, Qvidjan metsästäjät, Rövarnäsin ja Atun kartanot

1.       kku Pähkinärinteen Aapo
MÄAJ-1   82,00 pistettä ja KP , ajoeläin kauris/kauris
om. Kunto Lintula

2.       kku Oiva
MÄAJ-1   81,67 pistettä ja KP, ajoeläin kauris/kauris
om. Tapio Tiirikkala

3.       kku Herkko
MÄAJ-1    66,08 pistettä, ajoeläin jänis/kauris
om. Timo Nykänen

4.       kku Kirsikkamäen Max
MÄAJ-1   60,67 pistettä, ajoeläin kauris/jänis
om. Raija Aaltonen ja Markku Lehtiranta

5.       kku Kirsikkamäen Mozart
MÄAJ-3    48,67 pistettä, ajoeläin kauris
om.Arto Pasu

6.       kku Kirsikkamäen Nikke,
MÄAJ-0    39,17 pistettä, ajoeläin kauris/jänis
om. Riikka Leksis

7.       kkn Krokgården´s Vanilla Café
MÄAJ-0    17,67 pistettä, jänis
om. M&T Hollming

8.       Kirsikkamäen Nalle, ei ajoa, ohjaaja keskeytti
om. Jukka Päiviö


( Päivitetty: 14.09.2009 15:45 )

 - Raija | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.





 Tottis ja PM ohjelmassa
06.09.2009 18:31 | Raija

Dubsi aloitti perjantaina arkitottelevaisuuskurssin Salossa. Kurssin vetäjänä toimii Johanna Tammiala, Koirakoulu.net'stä. Saapi nähdä mitä siellä opimme :)

Eilen kävin tekemässä Dubsin kanssa Niinijoella PM MEJÄ jälkiä. Järjestämisvastuussa on tänä vuonna TSMK ry. PM kisan yhteydessä järjestetään myös tavallinen MEJÄ koe. PM jälkiä tehtiin 7 kappaletta. Maastot näyttivät riistarikkailta; metsoja nähtiin kaksi, kauriit ja peurat olivat jättäneet jätöksensä jälkien varsiin sekä hirvikärpäset pörräsivät meidän jäljentekijöiden kiusana.

PM mestaruutta havittelevat Opri ja Omar kooikerhondjetit, Emrika labradorinnoutaja, Pitko lk mäyräkoira, Mikon ja Rean novascotinnoutaja, Päivin ja Kain labradorinnoutaja ja Emmin flätti.

Pidetään kaikille peukkuja ja tassuja pystyssä!


Tulokset

Varsinais-Suomen kennelpiirin PM MEJÄ ratkottiin Niinijoella 6.9.2009.
Järjestäjä: Turun Seudun Mäyräkoirakerho
Ylituomari Anne Laukkanen

1. kooikerhondje, narttu
FIN MVA & JVA Golden-Fox Sindarella VOI 1, 49 p
Om. Marianne Mamia, ohj. Pentti Mamia

2. novascotiannoutaja, narttu
FIN JVA & SE JVA
Articfox's Carol VOI 1, 47 p
Om. Rea Suominen-Ahti, ohj. Mikko Ahti

3. kooikerhondje, uros
FIN MVA & JVA Lucky Nana's Alfa Roomeo VOI 1, 43 p
Om. Marianne & Pentti Mamia, ohj. Pentti Mamia
 
4. labradorinnoutaja, narttu
FIN JVA & MVA Strongline's Funky VOI 1, 42 p
Om. Kai ja Päivi Saikkonen, ohj. Kai Saikkonen

5. sileakarvainen noutaja, uros
Salasana Melton Ross VOI 1, 42 p >JVA
Om Emmi Vesa, ohj. Emmi Vesa

6. labradorinnoutaja, narttu
FI JVA Lucky Nana's Golden Emrika VOI 1, 41 p
Om. Tiina Jurttila, ohj. Mauno Andersson

7. lyhytkarvainen mäyräkoira, uros
FIN JVA Tringa's Moritz VOI 2, 36 p
 
Om. Sini Leino & Jaakko Karelius, ohj. Sini Leino


Golden-Fox Sindarella eli Opri on syntynyt 28.3.1998. Mummokoiralla on kaksi pentuetta, joista ensimmäisessä oli 9 pentua. Näistä yksi on FIN JVA, kaksi on FIN AVA, neljä on FIN MVA ja yksi KANS MVA. Toisessa pentueessa oli yksi pentu, nyt kolmanneksi sijoittunut LUCKY NANA'S ALFA ROOMEO eli Omar FIN JVA, FIN MVA.

Myös kuudenneksi sijoittunut Emrika on Mariannen ja Pentin kasvatteja.


( Päivitetty: 06.09.2009 23:48 )

 - Raija | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.




©2017 Dubsi - suntuubi.com